Ruoka on hyvä renki,mutta huono isäntä

Maanantai 7.4.2014 klo 12:28 - Anne Mahkonen


muikut.jpgKevät on jo pitkällä. Linnunlaulu herättää jo varhain aamulla ja aurinko on paistanut jo useana viikkona upeasti. Olen päässyt jo pidemmän aikaa aamuisin ennen töihin lähtöä uimaan, sillä kohdallamme on virtapaikka, joka aukeaa ensimmäisenä. Joutsenet ovat jo monena päivänä käyneet siinä pistäytymässä puhumattakaan telkistä, silkkiuikuista ja muista pienemmistä vesilinnuista. Ei millään malttaisi lähteä ikkunan äärestä pois, sillä niitä on niin mukava seurata.

Viime viikolla oli taas sydänkerho. Savonlinnan Sydänyhdistys oli vetovastuussa. Vieraana oli ravitsemusterapeutti Katri Suhonen (SOSTERI) ja aiheena oli Terveyttä ruuasta – uudet ravitsemussuositukset. Aihe on aina yhtä tärkeä ja ajankohtainen. Olemmehan lukeneet viime päivinä lehdistä, kuinka diabetes lisääntyy kovaa vauhtia. On esitetty arvioita, että pian diabetestä sairastaa 1 miljoona suomalaista. Ja metabolinen oireyhtymä on jo 40% suomalaisista. Metabolisen oireyhtymän kehittyminen sydänsairaudeksi tai aikuistyypin diabetekseksi kestää usein vuosia, joten monella meistä on aikaa kääntää kurssi parempaan suuntaan.

Katri korosti puheenvuorossaan, että tämä tammikuussa julkaistu uusi ravitsemussuositus sopii valtaväestölle, mutta on aina tärkeää huomioida sairauksien vaikutus ruokavalioon. Ei ole koskaan yhtä ainoaa oikeaa tapaa syödä. Rasvoilla on tärkeä sija kaikkien ruokavaliota. Etenkin sydän- ja diabetespotilaiden on tärkeä muistaa niiden oikea koostumus. Pieni kourallinen siemeniä tai pähkinöitä päivässä auttaa. Hän kertoi, että rasvan pitäisi olla vähintään 60%:sta. Kevytlevitteet eivät ole hyviä. Mitä rasvaisempaa, sitä parempaa. Vihanneksia, hedelmiä tai marjoja täytyisi olla joka aterialla. Niitä pitäisi olla vähintään 6 kourallista päivässä.

Iän myötä myös proteiinin tarve lisääntyy ja proteiinia pitäisi yli 60-vuotiailla siis olla joka aterialla. Tässä on kuitenkin muistettava ne diabeetikot, joilla on munuaisten toiminnan kanssa ongelmia. Heidän on syytä käydä ravitsemusterapeutilla saadakseen oikeat ohjeet terveelliseen ruokavalioon. D-vitamiinilisää pitäisi kaikkien yli 60-vuotiaiden ottaa 20 mikrogrammaa kesät-talvet. Ja D-vitamiini tarvitsee rasvaa imeytyäkseen.

Katri korosti, että muutoksia voi tehdä pienin askelin eikä kaikkea pidä muuttaa kerralla. Säännöllisyys on valttia. Kun ei päästä ruokataukoja liian pitkäksi niin verensokeri ei pääse laskemaan liian alas eikä nälän hallinta ole niin vaikeaa. Hän korosti myös riittävän nesteen saantia: 5-8 lasillista juotavaa/vrk.

Keskustelua herättivät monet asiat. Tietämystä tuntui olevan monilla kuulijoilla. He kyselivät niin oikean rasvan koostumuksesta, kardeologin suosituksesta voi-öljyseoksen terveeellisyydestä, viinirypäleiden sokerimäärä jälkiruokana kuin myös hirvenmaksan käyttö, steviasta ja bataatista unohtamatta kalakukkoa.

Jostain syystä ihmiselämän eräästä suurimmasta iloista, hyvästä ruoasta ja syömisestä, on tullut halujen ja kieltäymysten taistelukenttä. Ruokasuosituksia ja ”oikeita” ohjeita jaellaan joka suunnalla. Väsyneenä myös usein tuntuu siltä, että on pakko napostella jotain, jotta pysyisi hereillä. Tai jatkuvasti on tunne, että pitäisiköhän syödä, niin saan lisää energiaa ja jaksan tehdä vielä päivän loppuun. Meillä on usein tarve syödä, vaikka passiivisesti istumme paikallaan eikä lisäenergian tarvetta varmasti ole. Joskus tämän itsetehdyn kiireen takia päivän syömiset jäävät välistä ja iltaisin vietämme tunteja popsien ja nautiskellen suolaista ja makeaa vuorotellen.

Ruoka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Siitä saa nauttia ja iloita ilman kurttuotsaisuutta, mutta samalla sen tulisi palvella meitä eikä niin, että me alamme uhrata ajatuksiamme ja elämämme tyystin ruoalle. Kiireen katkaisuun reipasta liikuntaa työ-tai eläkepäivän päätteeksi kullekin mieluisalla tavalla ja sen jälkeen ruoanlaittoa rauhassa perheen tai ystäväpiirin kanssa, yhteistä rupattelua ja hyvää mieltä. Sitä toivon teille kaikille. Ei ruokailusta saa tulla koko elämän tärkeintä asiaa. Se on yksi tärkeä osa koko hyvinvointiamme, mutta ei elämämme pää-asia.

Avainsanat: ravitsemussuositukset rasva terveys hyvinvointi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini