Uni ja unettomuus

Sunnuntai 13.4.2014 klo 12:32 - Päivi Roininen


Olen  kirjoituksissani  koettanut  korostaa  liikunnan  ja terveellisen  ruokavalion  tärkeyttä,  jotta

voisimme hyvin,  mutta  unen ja levon  merkitys  on jäänyt  vähemmälle. Jos minun  pitäisi  laittaa

nämä  kolme  –  liikunta,  terveellinen ruokavalio  ja  uni ­ tärkeysjärjestykseen,  uni saattaisi  viedä

voiton.  Yöunen  pitäisi  olla  noin    kahdeksan  tuntia,  jotta  jaksaisimme  touhuta  töissä  ja

harrastuksissa. Siis  75 vuoden ikäisenä  olen viettänyt aikaani nukkumalla kokonaiset  25 vuotta!

 

Unella  täytyy  siis  olla  suuri  merkitys  koko  olemassaolollemme.  Sen  puute  altistaa  useille

elintasomme  sairauksille.  Unen  puutteen  on  katsottu  nostavan  verenpainetta,  altistavan

diabetekselle ja sepelvaltimotaudille, vaikeuttavan oppimista ja muistamista, lisäävän ylipainoa ja

masennusta.  Päiväaikainen  työteho,  keskittymiskyky,  aktiivisuus  ja  vireys  edellyttävät  hyviä

yöunia. Vähäiseksi jääneet unet lisäävät tapaturmia ja liikennekuolemiakin.

Voisi  siis  luulla,  että  myös  yhteiskunta  ja  politiikasta  päättävät  tahotkin  pyrkisivät  ohjaamaan

kansalaisten  elämää  sellaiseen  suuntaan,  että  meillä  olisi  hyvät  edellytykset  myös  levolle  ja

nukkumiselle.

Näin ei taida aina olla. Esimerkkinä yhteiskunnan toimenpiteistä voisin mainita nyt ajankohtaisen

kesäaikaan  siirtymisen.  Tämä    päivärytmin  muutos  ei  mielestäni  edistä  millään  tavalla

hyvinvointiamme. Voiko  kukaan meistä myöntää tarvitsevansa tuota  vuorokausirytmin muutosta

aina keväisin ja syksyisin? Tuskin kukaan. Päinvastoin – monien uniongelmat vain lisääntyvät.

 

Unet  voivat  jäädä  liian  vähäisiksi  monestakin  syystä.  Syitä  löytyy  elämäntavoista,  iästä,

temperamentista,  epäsäännöllisestä  ja  stressaavasta  työelämästä,  fyysisistä  ja  psyykkisistä

sairauksista,  vähäisestä  liikunnasta  tai  väärin  ajoitetusta  liikunnasta,  epäsäännöllisestä

elämänrytmistä,  piristeiden  käytöstä,  makuuhuoneen  korkeasta  lämpötilasta,  valoisuudesta  ja

äänistä. Eri ikäisillä voi olla erilaisia syitä unettomuuteen.

 

Lapsuudessani  pelkäsin  nukkumaanmenoa.  Pimeys  aiheutti  pelkoa, sillä  mielikuvitukseni  loihti

sängyn alle mörköjä. Liekö nykyajan lapsilla samanlaisia pelkoja? Nuoruudessa  vuorokausirytmi  siirtyy  illan 

valvomisen  suuntaan.  Itsellekin  kävi  näin. Unensaantivaikeuden takia rupesin sitten pelkäämään

nukkumaanmenoa, olihan  aamulla kuitenkin herättävä  aikaisin. Muut nukkuivat ja minä  vaan valvoin  valoisassa

  kesäyössä. Kuulin  alakerran käkikellon ilmoittavan ajankulkua puolen tunnin välein, mikä vain lisäsi ahdistustani.

Äitinä valvoin vauvan takia.Silloin toivoin edes joskus saavani nukkua normaalinpituisen yöunen tarvitsematta

heräillä vähän väliä.

Epäsäännölliset  työajat  ja  pitkät,  stressaavat  työputket  sotkevat  nukkumisrytmiä.  Työasiat,

ihmissuhdeongelmat, huolettavat  ajatukset  oman tai  lähimmäisen  terveydestä  ja  hyvinvoinnista,

jopa innostavat harrastuksetkin pyörivät mielessä silloin kun olisi rauhoituttava nukkumaan.

Menopaussi-­iän  hormonaaliset  muutokset  hikoiluttavat  öisin  ja  hermostuttavat  ajatukset

jaksamisesta ja pärjäämisestä nuorempien rinnalla voivat myös valvottaa keski-­ikäistä naista.

Sairaudet ja kivut, mahdollisesti myös jotkut lääkkeet valvottavat ikäihmistä. Myös ikään liittyvä

kevyempi  unen  laatu  ja  vähäisempi  unen  tarve  voi  herkistää  ulkopuolisille  häiritseville  äänille.

Lyhyet yöunet vaativat päiväunia ja kierre yövalvomiselle on valmis.

 

Muutamista  unettomista  öistä  ei  vielä  tarvitse  huolestua.    Pitkä  uneton  jakso  ei  kuitenkaan  tee

hyvää terveydelle. Jos on yrittänyt kaikin keinoin rauhoittaa  ajatuksiaan nukkumaan  käydessä ja

tehnyt ulkoisista olosuhteistakin parhaan mahdollisen, mutta uni ei vain tule, tai se on katkonaista

eikä siten riittävää,  on haettava apua.

 

Apteekki  tarjoaa  reseptivapaasti  kahdenlaista  unensaantia  helpottavaa  tuotetta.  Toinen  on

valeriaana,  rohtovirmajuuri  ­nimisestä  kasvista  uutettu  rohdosvalmiste,  joka tunnetaan

kansanlääkinnässä rauhoittavana rohdoksena, mutta sen on todettu auttavan myös unensaannissa.

Toinen,  nykyaikaisempi  valmiste,  on  melatoniini,  jota  saa  reseptivapaasti  mietona  1  mg

vahvuisena  tablettina.  Melatoniini  on  ns.  pimeähormoni,  jota  erittyy  aivoissa  sijaitsevasta

käpyrauhasesta.  Se  säätelee  vuorokausirytmiä  ja  edistää  unensaantia.  Sen  tuotanto  iän  myötä

elimistössä vähenee ja myös stressi ja alkoholikin vähentävät sen määrää elimistössä.  Melatoniini

on siis elimistön oma aine. Se ei ole varsinainen unilääke, joten se on otettava hyvissä ajoin illalla,

noin tunti ennen nukkumaanmenoa. Se ei aiheuta aamuväsymystä, eikä siihen kehity riippuvuutta.

 

Jos  apteekin rohdot  eivät  auta,  on käännyttävä lääkärin puoleen. Unettomuuden  aiheuttama syy

määrittelee  siihen  käytettävän  hoidon.  Varsinaisia  perinteisesti  unilääkkeinä  käytettäviä

bentsodiatsepiineja  voidaan  harkita,  jos  unettomuuden  syytä  ei  pystytä  poistamaan  esimerkiksi

elämäntapojen muutoksella.  Esimerkiksi  läheisen  kuolema  tai  hautajaiset  voi  olla  tällainen syy.

Bentsodiatsepiinien  tavallisimpia  haittavaikutuksia  ovat  aamutokkuraisuus,  päiväaikainen

väsymys,    motoriikan  häiriintyminen  ja  lihasheikkous.  Nämä  haitat  ovat  varsinkin  vanhuksille

suurentuneen kaatumisvaaran takia kohtalokkaita. Muutenkin niiden käyttö unilääkkeenä on hyvä

rajoittaa  1 - ­4  viikon  jaksoon.  Sen  jälkeen  niiden  väsyttävä  vaikutus  heikkenee  ja  riski

lääkeriippuvuuteen suurenee.  Lääkärit  määräävätkin  nykyisin  mieluummin  vahvaa  melatoniinia,

jota on olemassa myös pitkävaikutteisena muotona. Joissakin unettomuustapauksissa rauhoittavat

masennuslääkkeet ovat paras vaihtoehto. Ne auttavat parhaiten pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, eikä niihin

tule riippuvaiseksi.

 

Ennen lääkkeiden käyttöönottoa olisi hyvä kokeilla ensin kognitiivista terapiaa. Tällä tarkoitetaan,

että opetellaan uusia tapoja kokea ja käyttäytyä nukkumaanmenotilanteessa, niin että  pääsee irti

vääränlaisista,  unensaantia  vaikeuttavista  ajatus-­  ja  käyttäytymismalleista.  Tätä  voisi  yrittää

opetella  omin  päinkin,  mutta  ammattiapuakin  on  saatavana.  Apua  saanee  psykologeilta  ja

psykoterapeuteilta?

 

Tuo kolmasosa ajankäytöstämme kannattaa uhrata unien näkemiselle, sillä se on ainutkertaisen ja

ihmeellisen kehomme ja mielemme huoltoa ja kunnossapitoa.

Avainsanat: Uni unettomuus terveys hyvinvointi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini