Uudet ravitsemusuositukset

Maanantai 27.1.2014 klo 10:42 - Anne Mahkonen

Uudet ravitsemussuositukset julkaistiin viime torstaina. Niitä odotettiin pitkään ja niistä puhuttiin todella paljon monessa eri foorumissa. Uusissa suosituksissa on nyt entistä enemmän joustoa hiilihydraattien ja rasvan määrälle. Hiilihydraattien saantisuosituksen alarajaa on laskettu ja rasvan saantisuosituksen ylärajaa puolestaan  nostettu. Tässä uudessa ruokakolmiossa muutos näkyy nyt niin, että viljatuotteet on siirretty alimmalta tasolta ylemmäs ja vastaavasti kasvikset ja hedelmät niiden entiselle paikalle alimmalle tasolle.

vrn-ruokakolmio-1998-2014.jpg

Kuva 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 ruokakolmio Ristiranta,J. Päivitetty 27.1.2014 (http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/)

MLL:n blogissa Mari Inkinen (MLL:n hyvinvointi- ja terveystyön suunnittelija) oli mielestäni asiaa käsitellyt hyvin ja puolueettomasti. Teksti oli hyvin monipuolinen ja kattava. Asia on niin ajankohtainen. Tämä teksti on julkaistu 23.1.2014 MLL:n blogissa ja sain häneltä luvan julkaista kirjoituksen suorana lainauksena blogissamme:

Monta tapaa syödä oikein

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) julkaisi 23.1.2014 uudet suomalaiset

ravitsemussuositukset. Kansalliset ravitsemussuositukset pohjautuvat viime syksynä julkaistuihin

päivitettyihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Suomalaisissa suosituksissa ruokien valintaan

liittyvät ohjeet on laadittu sopimaan suomalaisiin ruokatottumuksiin ja ruokakulttuuriin.

Pohjoismaisten suositusten taustalla on vuosien työ, jossa on ollut mukana yli sata pohjoismaalaista

asiantuntijaa. Kyse ei siis ole joidenkin yksittäisten tahojen päätöksistä siitä, mikä on terveellistä

ruokaa ja mikä ei, vaan suositukset perustuvat tarkkaan arvioituun tutkimusnäyttöön. Aivan kuten

pohjoismaisten suositusten, suomalaisten ravitsemussuositusten tarkoituksena on edistää terveyttä ja

vähentää sairauksia, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa.

Viralliset ravitsemussuositukset ovat saaneet osakseen epäilyjä ja arvostelua mediakeskusteluissa,

etenkin rasvakohujen ja hiilihydraattikammojen myötä. Mediassa esiintyvät kokemusasiantuntijat

arvostelevat suosituksia vetoamalla siihen, ettei suositusten mukainen ruoka sovi kaikille. Osa

puolestaan kokee ravitsemussuositukset normittaviksi, liian tiukoiksi ja vaikeaksi toteuttaa

käytännössä.

Suositukset on laadittu väestötasolle terveille ja kohtalaisesti liikkuville. Ravitsemussuositusten

tarkoitus on antaa suomalaisille suuntaviivoja terveelliseen syömiseen, ei toimia ensisijaisesti

yksilöiden ohjeistuksena. Suositukset eivät tarkoita sitä, että on vain yksi ja oikea tapa syödä hyvin,

vaan terveellisesti voi syödä monella tapaa. Ihmiset ovat erilaisia, eikä kaikille suomalaisille sovi

sanasta sanaan samat ruokasuositukset. Yksilön terveyden kannalta tärkeämpää on ruokavalion

kokonaisuus, ei niinkään yksittäiset ruoka-aineet. Uudet ravitsemussuositukset eroavat edellisistä

suosituksista siinä, että ne keskittyvät enemmän kokonaisuuksiin. Kun tarkastelee suosituksia, voi

huomata, että ne ovat oikeastaan aika joustavat ja antavat mahdollisuuksia syödä monella tapaa.

Ravitsemussuositusten toteuttaminen käytännössä voi tuntua vaikealta. On hankalaa hahmottaa,

kuinka monta mikrogrammaa mitäkin vitamiinia pitää syödä, ja kuinka monta prosenttia ruoasta

tulisi olla hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja. Nämä tarkat määräsuositukset ovat pääasiassa

asiantuntijoita, päättäjiä ja ravitsemusalan ammattilaisia varten, jotta voidaan pyrkiä edistämään

kansalaisten terveyttä esimerkiksi valmistamalla suositusten mukaista ruokaa kouluissa ja

työpaikkaruokaloissa. Ihmiset syövät kuitenkin ruokaa eikä prosentteja, ei suinkaan tarvitse laskea

grammoja syödäkseen hyvin. Uudet suositukset ovat entisiä käytännönläheisempiä. Esimerkiksi

uusittu ruokapyramidi ja lautasmalli toimivat hyvinä malleina ruokavalion kokonaisuuden

hahmottamisessa.

Mitä uudet suomalaiset suositukset sitten sanovat siitä, millaista on terveellinen ruoka? Tiivistetysti

suosi kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa sekä vähärasvaisia maitovalmisteita, pähkinöitä

ja siemeniä, kalaa ja mereneläviä, kasviöljyjä ja niistä tehtyjä margariineja. Rajoittamaan puolestaan

suositellaan alkoholin, suolan, sokeroitujen ruokien ja juomien, kovan tyydyttyneen rasvan kuten

voin, sekä punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä. Kun pääsääntöisesti syö suositeltuja ruokia,

mahtuu ruokavalioon mukaan myös olevia rajoitettujen ruokien listalla olevia ruokia silloin tällöin

nautittuna. Mikään ei siis varsinaisesti ole kiellettyä. Ja kaikessa syömisessä on lähtökohtana on

kohtuus, myös terveellisesti syömisessä.

Mari Inkinen, MLL, hyvinvointi- ja terveystyön suunnittelija

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ravitsemussuositukset diabetes terveys ravinto