Sivua muokattu: 09.09.2025
Sivu luotu: 07.09.2025

5. Diabetes - lääkehoito

Diabetes on pitkäaikaissairaus, jossa elimistön kyky säädellä verensokeria on heikentynyt. Suomessa diabetesta sairastaa yli puoli miljoonaa ihmistä, ja suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta. Vaikka elintapamuutokset ovat hoidon kulmakivi, monilla potilailla tarvitaan myös lääkehoitoa verensokerin hallitsemiseksi ja lisäsairauksien ehkäisemiseksi.

Diabeteksen lääkehoito on yksilöllistä ja voi sisältää useita eri lääkeryhmiä, kuten metformiinia, insuliinia tai uudempia lääkkeitä, jotka vaikuttavat mm. suolistohormoneihin tai munuaisten glukoosieritykseen. Hoidon tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman lähellä normaalia, parantaa potilaan elämänlaatua ja ehkäistä vakavia komplikaatioita, kuten sydän- ja verisuonitauteja, munuaissairauksia ja näköhäiriöitä.

Tällä sivulla perehdytään diabeteksen lääkehoidon periaatteisiin, eri lääkkeiden vaikutusmekanismeihin sekä siihen, miten lääkehoito yhdistetään potilaan omahoitoon ja elämäntapamuutoksiin.

5.1. Lääkehoito diabeteksessa

Lääkehoito aloitetaan, jos elintapamuutokset eivät riitä verensokerin hallintaan. [ 1 ]

Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito:
  • Metformiini: ensisijainen lääke, aloitetaan pienellä annoksella [ 4 ]

  • GLP-1-analogit: voivat auttaa painonhallinnassa ja verensokerin säätelyssä [ 3 ]

  • Ateriatabletit ja insuliini: vaativat hiilihydraattien määrän huomioimista aterioilla 

  • Verenpaine- ja kolesterolilääkkeet: tarvitaan usein lisäsairauksien ehkäisyyn [ 4 ]

 Lääkityksen valinta riippuu:
  • Verensokeritasosta 

  • Painosta ja muista sairauksista 

  • Elämäntilanteesta ja hoitomotivaatiosta 

5.2. Diabeteslääkkeet vuonna 2025

Lääkitys riippuu siitä, onko kyseessä tyypin 1 vai tyypin 2 diabetes. Vuonna 2025 käytössä ovat seuraavat pääryhmät:

Tyypin 1 diabetes:
  • Insuliinit: pitkävaikutteiset (esim. glargin, degludek) ja pikavaikutteiset (esim. lispro, aspart). 
  • Insuliinipumput ja sensorit: yleistyneet, mahdollistavat automaattisen annostelun ja jatkuvan verensokeriseurannan. 

Tyypin 2 diabetes:

  •  Metformiini: edelleen ensilinjan lääke. 
  •  SGLT2-estäjät (esim. dapagliflotsiini, empagliflotsiini): parantavat glukoosin poistumista virtsan kautta, hyödyllisiä myös sydän- ja munuaissairauksissa. 

  • GLP-1-agonistit (esim. semaglutidi, dulaglutidi): edistävät painonhallintaa ja vähentävät ruokahalua. 

  • DPP-4-estäjät (esim. sitagliptiini): lisäävät insuliinin eritystä aterian yhteydessä. 

  • Insuliini: tarvittaessa, etenkin taudin edetessä. 

5.3. Uudet kehityssuunnat

  • Yhdistelmävalmisteet: GLP-1 + insuliini samassa pistoksessa. 

  • Älykkäät insuliinijärjestelmät: automaattinen annostelu verensokerin mukaan. 

  • Geeniterapia ja beetasolujen regeneraatio: vielä tutkimusvaiheessa, mutta lupaavia. 

(C) Savonlinnan Seudun Diabetes ry, 2025

Yllä olevan kuvan lähteet:

5.4. Diabeteslääkkeiden vaikutusmekanismit

Diabeteksen lääkehoito perustuu verensokerin hallintaan eri vaikutusmekanismeilla. Eri lääkeryhmät vaikuttavat elimistössä eri tavoin, ja niiden valinta riippuu potilaan yksilöllisestä tilanteesta, diabetestyypistä sekä hoidon tavoitteista. Alla on tiivis katsaus yleisimpien diabeteslääkkeiden vaikutusmekanismeihin.
Alla oleva kuva on tehty käyttäen tekoälyä. Siinä esiintyy kirjoitusvirheitä.

Kuvateksti

5.4.1. Tyypin 1 diabeteksen lääkkeet

  • Insuliini: Korvaa elimistön puuttuvan insuliinin. Annetaan pistoksina eri muodoissa:

    - Nopeavaikutteinen: vaikuttaa nopeasti aterian yhteydessä

    - Pitkävaikutteinen: ylläpitää perusinsuliinitasoa

    - Yhdistelmäinsuliinit: yhdistävät eri vaikutusprofiilit
  • Pramlintide (amylinomimeetti): 

    Hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja vähentää glukagonin eritystä aterian jälkeen, mikä auttaa hallitsemaan verensokeria

5.4.2. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeet

Yllä olevan kuvan lähteet:

[ 2 ] Terveyshoito.fi, Diabeteslääkkeet: Opas Diabeteksen hallintaan ; https://terveyshoito.fi/diabeteslaakkeet-opas-diabeteksen-hallintaan/


5.4.3. Diabeteslääkkeiden pääryhmät ja vaikutukset

Alla oleva kuva on luotu tekoälyn avulla. Kuvassa voi esiintyä kirjoitusvirheitä.

Luotu tekoälyllä - saattaa sisältää kirjoitusvirheitä

5.4.3.1. Uusien lääkkeiden edut vanhoihin verrattuna

  • GLP-1-agonistit ja SGLT2-estäjät ovat mullistaneet tyypin 2 diabeteksen hoidon, sillä ne auttavat painonhallinnassa ja ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja, toisin kuin monet vanhat lääkkeet, jotka usein lihottivat.

  • Haittapuolena on korkeampi hinta, mikä voi rajoittaa niiden käyttöä pienituloisilla potilailla.

5.4.4. Haittavaikutuksia

  • Hypoglykemia (liian matala verensokeri), erityisesti insuliinilla ja sulfonyyliureoilla

  • Ruoansulatusvaivat (esim. metformiini)

  • Painonmuutokset, ihottumat, virtsatieinfektiot (esim. SGLT2-estäjät) [ 2 ]
Miten nämä vaikutukset näkyvät käytännössä?

  • Verensokerin lasku: Kaikki lääkkeet tähtäävät siihen, että verensokeri pysyy hallinnassa. 

  • Painonhallinta: GLP-1-analogit ja SGLT2-estäjät voivat auttaa painon pudotuksessa. 

  • Hypoglykemian riski: Sulfonyyliureat ja insuliini voivat aiheuttaa liian matalaa verensokeria, jos ruokailu tai liikunta ei ole tasapainossa. 

  • Sivuvaikutukset: Metformiini voi aiheuttaa vatsavaivoja, SGLT2-estäjät voivat lisätä virtsatieinfektioiden riskiä. 

5.5. Lääkkeiden sivu- ja haittavaikutukset - määritteet

Vaikka sivuvaikutus ja haittavaikutus kuulostavat samalta, niillä on lääketieteellisesti eri merkitys. Tässä selkeä ero:

Sivuvaikutus
  • Määritelmä: Lääkkeen muu kuin tavoiteltu vaikutus, joka voi olla joko haitallinen, neutraali tai jopa hyödyllinen

    Esimerkki: Aspiriinia käytettiin alun perin kipulääkkeenä, mutta sen sivuvaikutuksena havaittiin veren hyytymisen estyminen. Tämä johti sen käyttöön veritulppien ehkäisyssä.

    Luonne: Usein ennakoitavissa ja tunnetaan jo ennen lääkkeen markkinoille tuloa. Ei aina vaadi hoitoa.

Haittavaikutus
  • Määritelmä: Ei-toivottu ja haitallinen vaikutus, joka voi vaarantaa potilaan terveyden.

    Esimerkki: Verenpainelääkkeen aiheuttama liiallinen verenpaineen lasku tai glukokortikoidien aiheuttama unettomuus.

    Luonne: Voi olla vakava, yllättävä ja vaatia lääkkeen lopettamista tai hoitoa. Ei aina ennakoitavissa.

(C) Savonlinnan Seudun Diabetes ry

Lähteet

[ 1 ]

[ 2 ]

[ 3 ]

[ 4 ]