Liikunta ja 2-tyypin diabetes

Tiistai 3.1.2017 klo 12:02 - Päivi Roininen


Liikunta ja 2-tyypin diabetes

Liikunta ja 2-tyypin diabetes
Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö itse tuhoaa haiman
insuliinia tuottavia beetasoluja. Tämän syytä ei vielä tiedetä, emmekä
myöskään vielä osaa sitä estää.
Kakkostyypin diabetes on ihan toinen sairaus, ja se voi olla myös
1-tyypin diabeetikoilla. Kakkostyypin diabeteksen syyt tiedetään,
ja sen puhkeamiseen voimme myös itse vaikuttaa, jos haluamme.

Ylipaino ja liikkumattomuus aiheuttavat muutoksia aineenvaihdunnassa, niin että
insuliinin teho on heikentynyt. Insuliini ei saa aikaan sokerin
siirtymistä verenkierrosta elimistön soluihin energian lähteeksi, niinkuin
sen pitäisi. Koska elimistö kärsii energian puutteesta, maksa käsittää
tilanteen niin, että sen pitää tuottaa lisää sokeria, koska siitä kerran
näyttäisi olevan puute. Haima yrittää normaalistaa tilanteen tuottamalla lisää
insuliinia, jotta verensokeri pysyisi normaalina. Aikaa myöten haima väsyy,
eikä jaksa tuottaa insuliinia tarpeeksi. Verensokerit nousevat epänormaalin
korkeiksi. Ennen pitkää lopputulos on sama kuin ykköstyypin diabeetikollakin,
insuliinipuutos, mutta mukana on myös insuliiniresistenssi eli insuliini ei
edelleenkään toimi soluissa niinkuin sen pitäisi,
ja maksa jatkaa työtään oikeana sokeritehtaana.

Aineenvaihdunnallista sairautta, joka usein edeltää 2-tyypin
diabeteksen puhkeamista, kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi, sillä siihen
kuuluu monta toisiinsa vaikuttavaa ongelmaa: ylipaino, suuri vyötärönympärys,
alhainen HDL-kolesteroli, korkea LDL-kolesteroli ja korkeat triglyseridiarvot,
heikentynyt sokerinsieto, koholla oleva paastosokeri ja kohonnut verenpaine.
Tämä MBO (= metabolinen oireyhtymä) on nykyisin jo suurimmalla osalla
suomalaisista aikuisista. Suurin syy tähän on meidän epäterveelliset elämäntapamme.

Saamamme perintötekijät vaikuttavat vahvasti kakkostyypin diabeteksen syntymiseen,
mutta voimme itse ehkäistä sen puhkeamista pysymällä normaalipainoisina, syömällä
terveellisesti ja liikkumalla riittävästi. Yhdessä liikunnan lisäämisen kanssa
pienikin painonpudotus laskee riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen.
Tutkimusten mukaan riski voi pienentyä jopa 60 %.

Siis liikunta on erittäin tärkeää meille kaikille, jotka kamppailemme
liikakilojemme kanssa. Liikunnan tulee olla jokapäiväistä
ja kohtuullisesti rasittavaa.
Tarvitsemme sitä joka päivä vähintään puoli tuntia, sillä liikunnan
tuomia hyviä terveysvaikutuksia ei voi varastoida tulevaisuutta varten.

Kaikenlainen liikunta, ja erityisesti kuntosaliliikunta parantavat
ongelmavyyhden ydintä, insuliiniherkkyyttä, sillä kun rasvakudos vähenee
ja korvautuu lihaskudoksella, insuliiniherkkyyskin paranee. Kun insuliini tehoaa,
sitä tarvitaan vähemmän. Tällöin myös todennäköisesti syödään vähemmän,
ja kun syödään vähemmän, paino putoaa. Kun painoa on vähemmän, jaksaa liikkua enemmän.
Kun liikkuu paljon, hapenottokyky paranee eli kunto paranee,
ja silläkin on diabetesta ehkäisevä vaikutus.

Myös jo 2-tyypin diabetekseen sairastunut hyötyy tietenkin insuliiniherkkyyden
parantumisesta ja painon normaalistumisesta, lääkkeitähän tarvitaan vähemmän.

Kun ruoka-asiat ja liikunta ovat kohdallaan,
myös verenpaine- ja kolesteroliarvot mitä todennäköisimmin kohenevat.
Tämä vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

On siis monta hyvää syytä harjoittaa monipuolista ja säännöllistä liikuntaa.
Lääkärin todella kannattaisi antaa potilaalleen myös liikuntaresepti:
ohjeita, neuvoja ja vinkkejä jokapäiväisen liikunnan harjoittamiseen.

Avainsanat: diabetes liikunta hyvinvointi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini