Liikunta ja 2-tyypin diabetes

Tiistai 3.1.2017 klo 12:02 - Päivi Roininen

Liikunta ja 2-tyypin diabetes

Liikunta ja 2-tyypin diabetes
Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö itse tuhoaa haiman
insuliinia tuottavia beetasoluja. Tämän syytä ei vielä tiedetä, emmekä
myöskään vielä osaa sitä estää.
Kakkostyypin diabetes on ihan toinen sairaus, ja se voi olla myös
1-tyypin diabeetikoilla. Kakkostyypin diabeteksen syyt tiedetään,
ja sen puhkeamiseen voimme myös itse vaikuttaa, jos haluamme.

Ylipaino ja liikkumattomuus aiheuttavat muutoksia aineenvaihdunnassa, niin että
insuliinin teho on heikentynyt. Insuliini ei saa aikaan sokerin
siirtymistä verenkierrosta elimistön soluihin energian lähteeksi, niinkuin
sen pitäisi. Koska elimistö kärsii energian puutteesta, maksa käsittää
tilanteen niin, että sen pitää tuottaa lisää sokeria, koska siitä kerran
näyttäisi olevan puute. Haima yrittää normaalistaa tilanteen tuottamalla lisää
insuliinia, jotta verensokeri pysyisi normaalina. Aikaa myöten haima väsyy,
eikä jaksa tuottaa insuliinia tarpeeksi. Verensokerit nousevat epänormaalin
korkeiksi. Ennen pitkää lopputulos on sama kuin ykköstyypin diabeetikollakin,
insuliinipuutos, mutta mukana on myös insuliiniresistenssi eli insuliini ei
edelleenkään toimi soluissa niinkuin sen pitäisi,
ja maksa jatkaa työtään oikeana sokeritehtaana.

Aineenvaihdunnallista sairautta, joka usein edeltää 2-tyypin
diabeteksen puhkeamista, kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi, sillä siihen
kuuluu monta toisiinsa vaikuttavaa ongelmaa: ylipaino, suuri vyötärönympärys,
alhainen HDL-kolesteroli, korkea LDL-kolesteroli ja korkeat triglyseridiarvot,
heikentynyt sokerinsieto, koholla oleva paastosokeri ja kohonnut verenpaine.
Tämä MBO (= metabolinen oireyhtymä) on nykyisin jo suurimmalla osalla
suomalaisista aikuisista. Suurin syy tähän on meidän epäterveelliset elämäntapamme.

Saamamme perintötekijät vaikuttavat vahvasti kakkostyypin diabeteksen syntymiseen,
mutta voimme itse ehkäistä sen puhkeamista pysymällä normaalipainoisina, syömällä
terveellisesti ja liikkumalla riittävästi. Yhdessä liikunnan lisäämisen kanssa
pienikin painonpudotus laskee riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen.
Tutkimusten mukaan riski voi pienentyä jopa 60 %.

Siis liikunta on erittäin tärkeää meille kaikille, jotka kamppailemme
liikakilojemme kanssa. Liikunnan tulee olla jokapäiväistä
ja kohtuullisesti rasittavaa.
Tarvitsemme sitä joka päivä vähintään puoli tuntia, sillä liikunnan
tuomia hyviä terveysvaikutuksia ei voi varastoida tulevaisuutta varten.

Kaikenlainen liikunta, ja erityisesti kuntosaliliikunta parantavat
ongelmavyyhden ydintä, insuliiniherkkyyttä, sillä kun rasvakudos vähenee
ja korvautuu lihaskudoksella, insuliiniherkkyyskin paranee. Kun insuliini tehoaa,
sitä tarvitaan vähemmän. Tällöin myös todennäköisesti syödään vähemmän,
ja kun syödään vähemmän, paino putoaa. Kun painoa on vähemmän, jaksaa liikkua enemmän.
Kun liikkuu paljon, hapenottokyky paranee eli kunto paranee,
ja silläkin on diabetesta ehkäisevä vaikutus.

Myös jo 2-tyypin diabetekseen sairastunut hyötyy tietenkin insuliiniherkkyyden
parantumisesta ja painon normaalistumisesta, lääkkeitähän tarvitaan vähemmän.

Kun ruoka-asiat ja liikunta ovat kohdallaan,
myös verenpaine- ja kolesteroliarvot mitä todennäköisimmin kohenevat.
Tämä vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

On siis monta hyvää syytä harjoittaa monipuolista ja säännöllistä liikuntaa.
Lääkärin todella kannattaisi antaa potilaalleen myös liikuntaresepti:
ohjeita, neuvoja ja vinkkejä jokapäiväisen liikunnan harjoittamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: diabetes liikunta hyvinvointi

Tsemppiä liikunnan lisäykseen

Keskiviikko 27.8.2014 klo 13:04 - Anne Mahkonen

Viittaan tässä Arin luvalla suorana lainauksena esittelyn:

"Mitä tapahtuu, kun 61-vuotias uniapneaa, verenpainetautia ja diabetesta sairastava ylipainoinen, kroonisista kivuista kärsivä sohvaperuna ostaa polkupyörän? Mikä on se tunne, kun muutaman kilometrin pyöräilyn jälkeen kroppaan ei koskekaan ja olo on yllättävän pirteä. Mihin tämä kaikki voikaan johtaa, jos kaksista päivittäisistä puolentoistatunnin päiväunista toisen voisi vaihtaa reilun tunnin pyörälenkkiin?

Jo ensivakutelmat oli hyvät. Tästähän voisi tulla tapa! Siihen sitten vielä jotain motivointia. Yllättäen yllytyshullulle ei tarvitse kuin pieni vihjaisu: nyt vuoden treeni päälle ja ensi vuonna mukaan Hullun Polkasuun. 

Ja niin syysviljan kypsyessä kypsyi myös ajatus. Vuonna 2015 heinäkuun 9. – 12. päivä tavoitteena ei ole sen enempää eikä vähempää kuin ajaa mukana Hullun Polkasu -tapahtumassa Ylläkseltä Altaan ja Jäämereen uimaan.

Seuraa tällä sivulla miten käy yllytyshullulle Hullun Polkasuun valmistautuessa ja itse tapahtumassa! Tilanteita ja tapahtumia päivitetään vähintään viikoittain.

Alkutilanne: Paino 130 kg, Verenpaineen alapaine 75-80, yläpaine 130-150. Veren sokeritaso ennen aterioita, keskiarvo 5,7 ja pitkäaikainen veren sokeritaso (HbA1c eli sokerihemoglobiini) 6,8%. Lisätietoa sokeriarvoista ja tasoistahttp://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_1/verensokeri/hba1c

Lisäksi on tehty v. 2004 kaksi pallolaajennusta oikeaan sepelvaltimoon"

Jari laittoi vielä viestiä mukaan, jossa hän selvensi projektin tarkoitusta. Tarkoitus onkin juuri se, että se innostaisi myös muita. Se toinen on se, että sitoutan itseni siihen juttuun niin, etten voi olla liikkumatta ja osallistumatta vuoden päästä tuohon koitokseen. Näyttää siltä, että sitouttaminen onnistuu aika hyvin. Nyt kun vielä tulis muutamalta jutusta innostuneelta tietoo, että on saanut kimmokkeen, ei ois riemulla rajaa ;).

Suosittelen seuraamista. Ei tiedä, vaikka sieltä jäisi jotain mieleen omankin pään menoksi. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta Facebook

HYVINNVOINTIA JA TOIMINTAKYKYÄ LIIKUNNASTA!

Keskiviikko 2.4.2014 klo 9:53 - Kati Turunen

Pieni kirjanmerkki liikunnan suotuisista vaikutuksista

Säänöllinen, sykettä nostava liikunta parantaa sekä ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja toimintakykyä. Monipuolinen jumppa ja vastusharjoittelu kuntosalilla edistävät mm. kehon liikkuvuutta sekä ylläpitää nivelten ja luuston hyvinvointia. Monipuolinen liikunta jarruttaa iän mukanaan tuomaa lihasvoiman heikkenemsitä sekä kestävyyttä. Monet arkiset asiat kuten kauppakassin kantaminen, siivoaminen, mattojen puistelu jne. helpottuvat ja kehon toimintakyky säilyy pitempään. Koska aktiivisen lihaskudoksen määrä alkaa vähetä jo 30 ikävuoden jälkeen, on liikunnalla suotuisa vaikutus myös painonhallintaan. Lihaskudoksen vähenemisestä johtuen myös perusaineenvaihdunta laskee lisäten painon nousun riskiä aiempaa helpommin.

Monipuolinen liikunta parantaa ja ylläpitää myös motoriikkaa sekä kehon hallintaa. Tämä edesauttaa tasapainon ja reaktionopeuden säilyttämistä. Tee vaihtelevia ja monipuolisia harjoitteita ainakin pari kertaa viikossa. Yhdistele viikko-ohjelmaasi kuntosaliharjoittelua, kotijumppaa, sauvakävelyä, vesijumppaa tai uintia, ohjattua ryhmäliikuntaa. Muista myös hyötyliikunta! Puuhastele ulkona, liiku metsässä, jää yhden bussipysäkinvälin päähän määränpäästäsi, suosi portaita =)

Ystävän kanssa tai ryhmässä liikunnasta saa myös sosiaalisen tapahtuman, joka lisää mielen virkeytä ja hyvää oloa!

Aurinkoista ja liikunnallista kevättä

toivottaa Kati Turunen, GYM42

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointi liikunta kuntosali

Liikuntaa joka päivälle

Maanantai 17.2.2014 klo 9:56 - Päivi Roininen

Anne kirjoitti niin hyvin arkiliikunnan tuomasta hyvinvoinnista, että en voi olla jatkamatta kirjoitusta omilla kokemuksillani. Jokaiseen päivään tulee kuulua liikuntaa. Se on välttämätöntä, jotta tuntisi olonsa terveeksi ja hyvinvoivaksi. Tämän ymmärtää silloin kun koko päivä on kulunut laiskotellen sisätiloissa: mieliala on alakuloinen ja olo saamaton. Jos on katsellut televisiota monta tuntia tekemättä mitään muuta, ajatus ei kulje
ja olo on raukean vetelä. Ei jaksaisi edes nousta tuolistaan. Ei kerta kaikkiaan jaksa ryhtyä mihinkään.  Korkeintaan kävellä jääkaapille etsimään jotain naposteltavaa, jotta olo helpottuisi. Jos syö tähän alakuloonsa, vaikka ei  nälkä olekaan, sitä enemmän vain rupeaa väsyttämään.

Niinkuin Anne kertoo, jo venytteleminen telkkarin katselun lomassa  virkistää mieltä ja kehoa, ja jumppapallo on todellakin hyvä kuntoiluväline. Jo sen päällä istuskelu saa olon ryhdikkääksi, mutta venyttelyssäkin se on oivallinen apukeino.

Mutta paras keino saada olo virkeäksi on lähteä ulos haistelemaan raikasta ilmaa. Reippaan kävelylenkin jälkeen jaksaa taas puuhata arkiaskareita tai harrastaa asioita, joista tykkää.

Asiaan ryhtyminen, aloittaminen, on aina kaikkein vaikeinta, vaikka kyse olisi mieluisastakin asiasta. Laiskuuteen taipuvainen keksii aina syitä myös siihen, ettei muka voi lähteä lenkille: sää on liian kylmä tai liian kuuma, tai sateinen, tai ei ole kaveria, joka lähtisi mukaan.

Ystävä voi olla se, joka innostaa lähtemään, mutta minusta on mukavaa kävellä myös yksin. Saanhan silloin kävellä omaa tahtia. Sillä eikö olekin ärsyttävää, jos lenkkikaveri on koko ajan askeleen verran edellä? Tai jos
kaveri ei jaksa tai halua kulkea minun vauhtiani?

Kävellessäni kuuntelen radiota. Aika kuluu ja matka taittuu ihan huomaamatta, jos radiosta tulee mielenkiintoinen kuunnelma tai muu puheohjelma. Jos mainokset tai musiikki ärsyttävät, vaihdan kanavaa. Voin
myös kuunnella nauhoittamaani musiikkia, mutta usein se rupeaa kyllästyttämään. Lenkkeillessä olisi varmaan mukavaa ja hyödyllistä kuunnella äänikirjaa tai opiskella jotain kieltä. Kukahan neuvoisi, miten mp3­ soittimeeni saisin nauhoitettua muutakin kuin musiikkia?

Voin myös olla  vain omissa ajatuksissani. Uusia ideoita ja ratkaisuja pikku ongelmiin  voi tulla mieleen kesken kävelylenkin. Käveleminen saa tosiaan ajatuksetkin liikkeelle.

Hyvään elämään kuuluu sopivasti yksinoloa ja yhdessäoloa, lepoa ja liikuntaa. Terveellinen ravinto ja  riittävä yöuni ovat myös tietenkin hyvän olon perusjuttuja.

terveisin Päivi

1 kommentti . Avainsanat: liikunta